Sanna RojolaYrittäjä, eläintenkouluttaja (EAT) ja ongelmakoirakouluttaja
Kuten monet muutkin eläinalalla työskentelevät, olen elänyt ikäni erilaisten eläinten parissa. Minulla on ollut marsuja, kaneja, kissoja ja koiria ja on kotoa löytynyt myös hevonen ja kaksi vuohta! Pitkään eläimet ja niiden kouluttaminen olivat vain harrastus. Niiden kanssa touhuttiin ja harrastettiin monenlaista, mutta ennen kaikkea ne olivat parhaita ystäviä, perheenjäseniä ja harrastuskavereita.
Vasta päätettyäni jättää urani yliopistossa aloin vakavasti harkita elinikäisen unelman toteuttamista ja hakeuduin opiskelemaan eläinten koulutusta. Olen valmistunut Suomen Eläinkoulutuskeskuksesta ensin eläinkouluttajaksi ja myöhemmin ongelmakoirakouluttajaksi. Perustin Saloon ensimmäisen oman koirakouluni Eläinpalvelu Kivapiskin 2014 ja vuonna 2016 suoritin eläintenhoitajan ammattitutkinnon osaamisalana eläinten kouluttaminen. Keväällä 2021 sain ensimmäisten joukossa valmiiksi eläintenkouluttajan erikoisammattitutkinnon (ensin erikoistumisalana ongelmakäytökset ja sen jälkeen vielä työ- ja harrastuskoirat) ja samana keväänä suoritin myös Dr. Susan Friedmanin ammattilaisille suunnatun Living and Learning with Animals -kurssin.
Tutkintojen lisäksi olen kartuttanut taitojani pitkin matkaa erilaisissa seminaareissa, koulutuksissa ja workshopeissa. ja käyn säännöllisesti myös muiden kouluttajien koulutuksissa treenaamassa niin tokoa, rallya kuin nose workiakin.
Koirakoiden lisäksi koulutan tulevia eläin- ja ongelmakoirakouluttajia Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa. Kouluttajien kouluttaminen on monessa mielessä aivan parasta oppia, sillä se pakottaa miettimään ja analysoimaan jatkuvasti myös omia käsityksiä kouluttamisesta, eläimistä ja niistä ihmisistä joita ohjaa. Toisten kouluttajien opettaminen on antanut minulle hurjasti ahaa-elämyksiä, ideoita ja myös kykyä ymmärtää erilaisista lähtökohdista tulevien koirakoiden tarpeita. Teen ongelmakäytöspuolella myös asiakastyötä ja koulutan jatkuvasti itseäni myös tällä saralla, joten jos teillä on haasteita erilaisten käytösten kanssa niin ota rohkeasti yhteyttä.
Olen Suomen eläintenkouluttajat ry:n sekä Suomen Eläinkouluttajakillan jäsen ja sitoutunut noudattamaan Suomen Eläintenkouluttajat Ry:n eettisiä sääntöjä. Tämä takaa asiakkaalle, että koulutuksessa käytetyt metodit ovat laadukkaita ja nojaavat tutkittuun tietoon eläinten oppimisesta ja käyttäytymisestä. Minulle ei kuitenkaan riitä, että noudatan eettisiä sääntöjä vaan kaikessa koulutuksessa pyrkimyksenäni on lisätä koiran hyvinvointia ja parantaa koiran ja ihmisen välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Uskon vahvasti siihen, että koira oppii parhaiten onnistumisten kautta ja onnistumiset ovat myös se motivaatiota, intoa ja tekemisen flowta ylläpitävä voima. Niinpä pyrin etsimään jokaiselle koirakolle sellaisia tekemisen tapoja, joilla onnistuminen on helppoa.
Teknisten ja mekaanisten taitojen lisäksi haluankin korostaa koulutuksessa sekä luovuutta että herkkyyttä lukea ja ymmärtää sitä kullakin hetkellä koulutusprosessin kanssasi jakavaa eläintä. Koulutus ei ole vain koiran kouluttamista vaan sen on kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi, jossa molemmilla osapuolilla tulee olla yhtäläinen vapaus sanoa sanansa ja tulla kuulluksi!
Kouluttajana haluan välittää myös asiakkaille sen innon ja innostuksen joilla itsekin jatkuvasti suhtaudun eläinten kykyyn oppia uusia asioita, joskus jopa kouluttajasta huolimatta. En halua urautua opettamaan aina vain tiettyjä käytöksiä tietyillä tavoilla edes harrastuslajeissa, vaan haluan löytää juuri koulutettavalle koirakolle parhaan tavan oppia ja opettaa. Tämä koskee myös koirakon ihmisosapuolta. Jos ihminen ei ymmärrä kuinka toimia eikä saa rauhassa harjoitella oikeita toimintatapoja ei koirakaan voi oppia. Parasta asiakastyössä on asioiden pohtiminen yhdessä omistajien kanssa ja toivonkin mahdollisimman paljon osallistumista koulutusvalintojen miettimiseen myös kurssilaisiltani.
Tokon ja rally-tokon lisäksi sydäntäni lähellä ovat erilaiset palkkaamiseen ja koiran motivointiin liittyvät teemat sekä häiriöherkkien koirien koulutus. Näihin aiheisiin liittyen olen suunnitellut kursseja, mutta voit kysyä näihin aiheisiin liittyen myös yksityistunteja.
Tällä hetkellä kotonani asustaa kaksi lapinkoiraa, 8-vuotias Unna ja vajaa 3 vuotias Iitu. Unnan kanssa treenataan ja kisataan rallyssa ja tokossa ja Nose Workia, joissa kaikissa on ihan kiitettävästi tullut tuloksiakin. Unna ei ole tyypillinen kisakoira eikä ehkä edes harrastuskoira ja se onkin opettanut minulle aivan hirveästi palkkauksesta motivaatiosta (tai sen puutteesta) ja kommunikaatioyhteyden säilyttämisen tärkeydestä koulutustilanteessa. Sille on tärkeää, että se saa rauhan tehdä, että siltä ei vaadita asioita, joita se ei osaa ja että kouluttaja kykenee kaikissa tilanteissa antamaan sille mahdollisimman selkeät ohjeet. Jos näin ei tapahdu, se saattaa yksinkertaisesti poistua paikalta taukomatolleen makoilemaan ja odottamaan, että kouluttajaparka saa pakkansa jälleen kasattua.
Iitu on toista maata. Se on äärimmäisen ahne, rakastaa leikkimistä ja treenaamista ja on aina valmis hommiin. Se on myös nopea, "ärhäkkä" ja helposti turhautuva. Onkin mahtavaa, että saan jakaa treenihetket kahden niin erilaisen koiran kanssa!
Lapinkoirien lisäksi perheeseen kuuluu 13 -vuotias kolli Herra Pikkarainen, jonka kouluttaminen on lähtenyt hyvään vauhtiin. Kissan kouluttaminen on loistava tapa kyseenalaistaa omia kouluttamiseen liittyviä oletuksiaan. Se vaatii toisenlaista tekniikkaa, uudenlaisten palkitsemisen tapojen miettimistä ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä!
Vasta päätettyäni jättää urani yliopistossa aloin vakavasti harkita elinikäisen unelman toteuttamista ja hakeuduin opiskelemaan eläinten koulutusta. Olen valmistunut Suomen Eläinkoulutuskeskuksesta ensin eläinkouluttajaksi ja myöhemmin ongelmakoirakouluttajaksi. Perustin Saloon ensimmäisen oman koirakouluni Eläinpalvelu Kivapiskin 2014 ja vuonna 2016 suoritin eläintenhoitajan ammattitutkinnon osaamisalana eläinten kouluttaminen. Keväällä 2021 sain ensimmäisten joukossa valmiiksi eläintenkouluttajan erikoisammattitutkinnon (ensin erikoistumisalana ongelmakäytökset ja sen jälkeen vielä työ- ja harrastuskoirat) ja samana keväänä suoritin myös Dr. Susan Friedmanin ammattilaisille suunnatun Living and Learning with Animals -kurssin.
Tutkintojen lisäksi olen kartuttanut taitojani pitkin matkaa erilaisissa seminaareissa, koulutuksissa ja workshopeissa. ja käyn säännöllisesti myös muiden kouluttajien koulutuksissa treenaamassa niin tokoa, rallya kuin nose workiakin.
Koirakoiden lisäksi koulutan tulevia eläin- ja ongelmakoirakouluttajia Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa. Kouluttajien kouluttaminen on monessa mielessä aivan parasta oppia, sillä se pakottaa miettimään ja analysoimaan jatkuvasti myös omia käsityksiä kouluttamisesta, eläimistä ja niistä ihmisistä joita ohjaa. Toisten kouluttajien opettaminen on antanut minulle hurjasti ahaa-elämyksiä, ideoita ja myös kykyä ymmärtää erilaisista lähtökohdista tulevien koirakoiden tarpeita. Teen ongelmakäytöspuolella myös asiakastyötä ja koulutan jatkuvasti itseäni myös tällä saralla, joten jos teillä on haasteita erilaisten käytösten kanssa niin ota rohkeasti yhteyttä.
Olen Suomen eläintenkouluttajat ry:n sekä Suomen Eläinkouluttajakillan jäsen ja sitoutunut noudattamaan Suomen Eläintenkouluttajat Ry:n eettisiä sääntöjä. Tämä takaa asiakkaalle, että koulutuksessa käytetyt metodit ovat laadukkaita ja nojaavat tutkittuun tietoon eläinten oppimisesta ja käyttäytymisestä. Minulle ei kuitenkaan riitä, että noudatan eettisiä sääntöjä vaan kaikessa koulutuksessa pyrkimyksenäni on lisätä koiran hyvinvointia ja parantaa koiran ja ihmisen välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Uskon vahvasti siihen, että koira oppii parhaiten onnistumisten kautta ja onnistumiset ovat myös se motivaatiota, intoa ja tekemisen flowta ylläpitävä voima. Niinpä pyrin etsimään jokaiselle koirakolle sellaisia tekemisen tapoja, joilla onnistuminen on helppoa.
Teknisten ja mekaanisten taitojen lisäksi haluankin korostaa koulutuksessa sekä luovuutta että herkkyyttä lukea ja ymmärtää sitä kullakin hetkellä koulutusprosessin kanssasi jakavaa eläintä. Koulutus ei ole vain koiran kouluttamista vaan sen on kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi, jossa molemmilla osapuolilla tulee olla yhtäläinen vapaus sanoa sanansa ja tulla kuulluksi!
Kouluttajana haluan välittää myös asiakkaille sen innon ja innostuksen joilla itsekin jatkuvasti suhtaudun eläinten kykyyn oppia uusia asioita, joskus jopa kouluttajasta huolimatta. En halua urautua opettamaan aina vain tiettyjä käytöksiä tietyillä tavoilla edes harrastuslajeissa, vaan haluan löytää juuri koulutettavalle koirakolle parhaan tavan oppia ja opettaa. Tämä koskee myös koirakon ihmisosapuolta. Jos ihminen ei ymmärrä kuinka toimia eikä saa rauhassa harjoitella oikeita toimintatapoja ei koirakaan voi oppia. Parasta asiakastyössä on asioiden pohtiminen yhdessä omistajien kanssa ja toivonkin mahdollisimman paljon osallistumista koulutusvalintojen miettimiseen myös kurssilaisiltani.
Tokon ja rally-tokon lisäksi sydäntäni lähellä ovat erilaiset palkkaamiseen ja koiran motivointiin liittyvät teemat sekä häiriöherkkien koirien koulutus. Näihin aiheisiin liittyen olen suunnitellut kursseja, mutta voit kysyä näihin aiheisiin liittyen myös yksityistunteja.
Tällä hetkellä kotonani asustaa kaksi lapinkoiraa, 8-vuotias Unna ja vajaa 3 vuotias Iitu. Unnan kanssa treenataan ja kisataan rallyssa ja tokossa ja Nose Workia, joissa kaikissa on ihan kiitettävästi tullut tuloksiakin. Unna ei ole tyypillinen kisakoira eikä ehkä edes harrastuskoira ja se onkin opettanut minulle aivan hirveästi palkkauksesta motivaatiosta (tai sen puutteesta) ja kommunikaatioyhteyden säilyttämisen tärkeydestä koulutustilanteessa. Sille on tärkeää, että se saa rauhan tehdä, että siltä ei vaadita asioita, joita se ei osaa ja että kouluttaja kykenee kaikissa tilanteissa antamaan sille mahdollisimman selkeät ohjeet. Jos näin ei tapahdu, se saattaa yksinkertaisesti poistua paikalta taukomatolleen makoilemaan ja odottamaan, että kouluttajaparka saa pakkansa jälleen kasattua.
Iitu on toista maata. Se on äärimmäisen ahne, rakastaa leikkimistä ja treenaamista ja on aina valmis hommiin. Se on myös nopea, "ärhäkkä" ja helposti turhautuva. Onkin mahtavaa, että saan jakaa treenihetket kahden niin erilaisen koiran kanssa!
Lapinkoirien lisäksi perheeseen kuuluu 13 -vuotias kolli Herra Pikkarainen, jonka kouluttaminen on lähtenyt hyvään vauhtiin. Kissan kouluttaminen on loistava tapa kyseenalaistaa omia kouluttamiseen liittyviä oletuksiaan. Se vaatii toisenlaista tekniikkaa, uudenlaisten palkitsemisen tapojen miettimistä ja ennen kaikkea kärsivällisyyttä!